Tropicario!

Olipahan mielenkiintoinen visiitti liskojen pariin tänään!

Olisi pitänyt tehdä muistiinpanoja, nyt ei taas muista paljon mitään koko kierroksesta, saatika lajien nimistä, mutta oli todella mielenkiintoinen luento, selvästi huomasi että mies on tehnyt töitä näiden eläinten kanssa yli 30 vuotta. Kunnon kamerakin jäi kotiin, joten nämä nyt on kännykkälaatua. Kymmeniä niitäkin tuli napsittua sitten kuitenkin, tässä muutama ehkä vähän paremmin onnistunut. Lasin läpi saa niin hiton huonoja kuvia...

Maailman pisimmäksi käärmeeksi tituleerattu verkkopyton teki kyllä selväksi tittelinsä, aivan järkyttävän kokoinen! Ja paksukin.

 Tämä muinaisen näköinen lintu on afrikasta kotoisin, todella vanha laji. Sosiaalinen kaveri oli, kauheasti liikenteessä ja hyppeli oksalta toiselle (se ei siis luonnossakaan lennä paljon).

Tämä oli joku anakondalaji, erittäin aktiivinen, tuntui vaanivan ohi meneviä ihmisiä kun kiipeili tällä tavalla lasia pitkin. Käärmeethän siis joskus "mittailevat" saalistaan, että pystyykö sitä syömään!

Aikamoinen kameleontti käärmeeksi, on siis sinertävän vihreä ja sulautuu todella hyvin metsään. Löytyykö? Tästä yksilöstä näkyy tosin vain pää tuolta pusikon seasta (kannattaa klikata isommaksi niin ehkä näkyy paremmin)

Joku erittäin vihaisen näköinen kaveri. Sen verran muistan että äärimmäisen myrkyllinen laji.

Tässä taas yksi maailman kahdesta myrkyllisestä liskolajista. Hassu otus sekin. Vähän hitaanlainen ainakin näin aamupäivästä!

 Sammakoitakin siellä oli!

Vihreä mamba, todella kaunis väri!

Niilinkrokotiili, joka oli päätynyt tropicarioon Riiasta, josta se oli löytynyt keskeltä kaupunkia tekojärvestä hengailemasta

Oma suosikkini, musta mamba, oli erittäin aktiivisena  lähellä ikkunaa pyörimässä ja katselemassa.

Tämän sentään muistan, trooppinen kalkkarokäärme! Terraarion vieressä oli nappi, josta painamalla kuuli sen kalisevan varoitusäänen.

Äärimmäisen harvinainen mustavesivaraani. Nämä nuorukaiset oli todella herttaisia, toinen toisensa kainalossa ja muutenkin erittäin eläväisiä, hoitaja kertoi että "aivan mahdottomia", sosiaalisia ja vähän koiramaisia muutenkin. Tulevat kuulemma syliinkin hoitotoimenpiteitä tehtäessä.

Tämä taisi olla se joku sukkanauhakäärme tms. Erittäin yleinen lemmikkinä, ja ymmärrän kyllä miksi. Pieni ja söpö mahtuisi taskuunkin!

Tämäkin taisi olla harvinainen laji luonnossa, nimeä en tällekään osaa antaa.

Vesivaraani tuli oikein lähelle kurkkimaan.

Täysin aiheeseen liittymättömänä sivuhuomautuksena pitää mainita, että saatiin koululta evääksi jotain ihan kummallista jugurttia, joka kuulemma sisälsi "vadelmaa ja marenkia". Ei kyllä maistunut kummallekaan. Kuka muutenkaan haluaa jugurtin kanssa ällömakeaa marenkia? Itsehän siitä tykkään jälkiruuissa paljonkin, mutta vaikea kuvitella sen sopivan jugurtin seassa. Ehkä rahkan kanssa, ja silloinkin nimenomaan paloina, eikä jonain makuesanssina siellä "mönjän" seassa...