It starts.

Tästä se lähtee. Oma blogi. Oon joskus jonkin aikaa pitänyt Livejournalissa palstaa, mutta se on niin vanha etten viitsinyt enää sinne jatkaa, ja sekä ulkoasu että käyttöliittymä olivat niin järkyttäviä, että mieluummin teki uuden. Lisäksi siinä tilissä ei ollut mitään järkeä, mitä nyt satunnaista valitusta elämästä ja rahahuolista. Hah!

Tämän blogin tarkoitus on olla vähän positiivisempi, aiheet pyörivät todennäköisesti itselleni tärkeissä asioissa, kuten kissanhoidossa (tulen postaamaan paljon kissakuvia...), musiikissa (kuvailen keikkoja ja festareita silloin tällöin), ruuanlaitossa ja leivonnassa (olen nykyiseltä ammattinimikkeeltäni kokki), hiuksissa (tykkään mun hiuksista ja haluan että ne on nätit), fantasiakirjallisuudessa (viime aikojen addiktio on ollut George R.R. Martinin kirjasarja A Song of Ice And Fire) sekä luultavasti koulunkäynnissä, sillä aloitan elokuussa uudet ammattiopinnot, joiden jälkeen voin kutsua itseäni pieneläinhoitajaksi.

Tarkoitus oli tämän blogin neitsyys viedä jutulla tämän vuoden Ilosaarirockista, mutta se saa odottaa iltaan tai parin päivän päähän (riippuen laiskuuden ja muun puuhailun määrästä), koska sen kirjoittamisessa tulee kestämään tovi jos toinenkin, ja puolen tunnin sisään pitää lähteä töihinpäin, niin aloitetaan käsittelemällä vähän hiuksia.

Tykkään pitää omani pitkinä. Kerran lapsena leikkasin poikatukan jostain hetken mielijohteesta, enkä tykännyt siitä yhtään. Sen jälkeen en ole niitä kertaakaan yli olkapäätason leikannut. Jotenkin on juurtunut sellainen ajatus, että kyllä naisen hiukset kuuluu olla pitkät ja ne on näteimmillään auki. Värjäämisen aloitin jo joskus yläasteella, tosin välissä oli sitten pari vuotta ettei ollut mitään. Lukiossa laitoin mustaksi ja pari vuotta myöhemmin vaihdoin punaiseen. Kuvan hiukset on vuodelta 2010, uudempiakin esimerkkejä olisi mutta tämä nyt oli parhaiten hollilla, ja tuolloin hiukseni olivat ehkä parhaimmillaan, kun eräs tuttava värjäsi niitä säännöllisesti ja välillä laittoi värinpoistoa juuriin jotta väri pysyisi paremmin kiinni.

Viime aikoina en ole jaksanut sitä värinpoistoa harrastaa (onhan se hiuksillekin rasittavaa), ja väri haalistuu todella nopeasti. Eniten olen suosinut Cybershopista saatavia Crazycoloreja, mutta koska yritän välillä ekohippeillä, kokeilin myös välissä Lush-kaupan blokkihennaa, josta en lopulta kauheasti pitänyt. Siinä yhdistyi sekä tylsä väri että rasittavan hankala värjäysprosessi. Siis sitä hennatöhnää tippui mun päästä ympäri kämppää vaikka käärin kelmuun ja yritin olla liikkumatta mahdollisimman paljon. Ei siis toiste sitä, kiitos.

Tähän kohtaan voisinkin ottaa vastaan ehdotuksia itsevärjäysaineista. Tiiän että kampaamoista saa esimerkiksi Paul Mitchellin värejä jotka on semi-ympäristöystävällisiä, mutta mieluummin värjäisin itse, koska se on halpaa. Ruohonjuuren valikoimaa olen vilkuillut, mutta en ole uskaltanut vielä kokeilla tai kysellä sen kummemmin.

Tähän pitääkin ehkä päättää tältä erää, jatketaan harjoituksia taas myöhemmin. Kommentoida saa ja lisätä seurauslistalle, minullakin on jo muutama omallani :) Nyt sinne töihin.